Haastattelussa Veera Salokangas: työhyvinvointi ruokkii luovuutta ja tehokkuutta

Tässä kirjoituksessa haastatellaan Piste Hyvinvointipalveluiden yrittäjää Veera Salokangasta. Veeralla on pitkä työkokemus fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin yhdistämisestä ja edistämisestä.

Miksi hyvinvointi ylipäätään ja erityisesti työhyvinvointi ovat tärkeitä Sinulle?

Tiedän itse, että olen parhaimmillani, kun voin hyvin. Sen kautta olen parempi ihminen perheelleni ja ystävilleni – kaikki ympärilläni voivat paremmin, kun minäkin voin hyvin. Työhyvinvoinnissa iso osa hyödyistä on myös kuitenkin taloudellisia; luovuus kukkii kun ihminen voi hyvin, vaikka se vaatiikin ympärilleen myös suotuisat olosuhteet. Hyvinvoivana työnsä tekee tehokkaammin ja laadukkaammin, koska työ on ”tiiviimpää”. Jos ihminen voi huonosti, työ keskeytyy stressin, fyysisten kipujen tai ahdistavien ajatusten takia. Hyvinvoiva ihminen pääsee ns. positiiviseen kierteeseen, jossa hyvinvointi jatkuu (toivottavasti) kodin ja työn välillä, sekä heijastuu myös läheisiin ihmisiin.

Sinulla on paljon kokemusta yksittäisten henkilöiden, sekä kokonaisten organisaatioiden hyvinvoinnin havainnoimisesta ja edistämisestä. Mitkä ongelmat yleisimmin ajavat työelämässä uupumuksen ja väsymyksen piiriin?

Syitä on monia, ja jokainen organisaatio ja ihminen on omanlaisensa, mutta kaikkein useimmin ongelmat alkavat ajan puutteesta. Yksittäisestä ihmisestä tai kokonaisesta tiimistä imetään liikaa energiaa liian lyhyessä ajassa. Erityisesti muutostilanteissa uuden oppiminen, vanhasta tavasta poisoppiminen ja erityisesti asenteiden muutos vie aikaa. Toinen yleinen syy on luottamuspula. Monissa organisaatioissa on epäusko sitä kohtaan, että suurin osa meistä haluaa tehdä aidosti parhaimpansa ja haluaa olla hyödyksi ja tärkeä. Kun luottamuspula estää tarvittavan vastuun ja luovuuden antamisen työntekijälle, hänen sitoutumisasteensa alkaa kärsiä. Myös epäreilu kohtelu tai epätasa-arvo työyhteisöissä herättää paljon ongelmia. Monille työn kohokohta olisi se kun sanottaisiin ”Kiitos hyvästä ja arvokkaasta työstäsi”. Raha ei usein ole riittävä motivaattori, vaan tärkeyden tunne sekä työn sopiva tasapaino haastellisuuden ja hallinnan välillä ovat paljon voimakkaampia.

Joskus pitäessäni tyky-päivää tai koulutusta asiakkaille huomaan itsekin, että eri ihmisten panosta huomioidaan eri tavalla jopa leikkimielisissä tilanteissa. Työhyvinvointipäivien pitäisi olla rentoja ja hauskoja, mutta aina ne eivät sitä ole. Tasa-arvoinen kohtelu pitäisi olla jokaisen oikeus mutta tässä on vielä paljon puutteita eri organisaatioissa. Onneksi viime vuosina on entistä enemmän korostettu työhyvinvoinnin ja tiimihengen merkityksellisyyttä; nykyään tiedetään jo paremmin, miten erilaisia persoonia voidaan johtaa parhaimpaan tulokseen ja miten yksilöllisiä jokainen on. Toisaalta liiallinen yksilöllisyyden korostus ei sekään ole hyvä asia. Työssä on kuitenkin tietty päämäärä, jota kohti mennään yhdessä. Organisaatio tuottaa palveluita aina asiakkaiden lisäksi myös työntekijöilleen – mitä enemmän sijoittaa (ei välttämättä rahallisesti) työntekijöihin, sitä paremmin kyseiset työntekijät usein toimivat asiakkaiden kanssa ja sitä enemmän tämä näkyy viivan alla. Olen iloinen siitä, että tietty inhimillisyys on lähivuosien aikana lisääntynyt työyhteisöissä ja yksilöiden eri persoonia, sekä elämäntilanteita ymmärretään paremmin. Valitettavasti edelleen on ”hyväksyttävämpää” sairastella fyysisistä syistä kuin henkisistä, koska ne ovat helpommin mitattavissa ja selitettävissä. Ihminen on kuitenkin henkinen ja fyysinen kokonaisuus ja ne nivoutuvat aina yhteen.

Ohjaat ja autat paljon pk-sektorin yrityksiä sekä välillä suuriakin yrityksiä. Miten näet tilanteen esim. yksinyrittäjien tai mikroyritysten kannalta?

Usein yksinyrittäjät ja hyvin pienet yritykset puristavat viimeiseen tippaan saakka; monilla on ajatus että ”yrittäjän ei kuulu pitää lomaa” tai hän ei sellaista tarvitse. Pienissä, muutaman hengen organisaatioissa yrittäjällä on vaikeuksia pitää lomaa, koska ei uskalla jättää omaa toimintaa hetkeksi muiden käsiin. Se on ymmärrettävää, mutta toisaalta jos omiin työntekijöihin ei luota sen vertaa, että voisi pitää hetken lomaa, tulee kyseenalaistaa miksi nämä työntekijät ovat edes organisaatiossa. Kukaan ei pysty tekemään samaa asiaa KOKO AJAN, ihminen ei ole kone, vaan jokainen tarvitsee välillä lepoa. Jos ei koskaan ole lomalla, oma perspektiivi kapeutuu, sillä katsoo yritystoimintaa jatkuvasti samalla tavalla. Loman ottaminen luo muutoksen rutiiniin ja muutos tuo aina uuden näkökulman: loman ansiosta luovuus pääsee taas kukkimaan ja uusi perspektiivi voi tuoda ratkaiseviakin ideoita omaan yritystoimintaan. Toisaalta, jos arki on koko ajan hyvin kuormittavaa, viikon tai kahden loma ei riitä paikkaamaan tätä. Tarvitaan jokapäiväisiä hengähdyksiä ja vastapainoa työlle koko vuoden ympäri.

Minkälaisia ennakkoluuloja tai väärinkäsityksiä kohtaat organisaatioilta koskien työhyvinvointia?

Usein minut kutsutaan paikalle, kun ilmapiirissä on jotakin ongelmia, joskus tiimeissä on jopa varsinaisia kriisitilanteita. Aina paikalla on vähintäänkin yksi henkilö, joka on sitä mieltä, että ulkopuolista apua ei tarvita ja että ulkopuolinen ei voi mitenkään ymmärtää tai auttaa tilannetta. Usein kuitenkin projektin päätteeksi samainen ihminen vaihtaa mielipiteensä ja kiittää. Neutraali, ulkopuolinen ihminen katsoo asioita objektiivisesti ja eri näkökulmasta eikä kanna mukanaan mitään työyhteisön historian kaunoja tai klikkejä.

Monet myös luulevat että esim. työnhyvinvointiluento on ns. kalvosulkeiset, ja missioni onkin ollut rikkoa sitä myyttiä. Vaikkakin joskus asiakas ostaa ”luentomuotoisen” palvelun, kyse on aina vallitsevien ajatusten haastamisesta ja avoimesta keskustelusta, jonka tavoitteena on se, että jokainen paikallaolija pääsee ääneen ja saa tuntea itsensä edustetuksi. Samalla tilaisuudesta jää jotain omaan työhön ja arkeen, joka helpottaa, energisoi ja innostaa. Jokainen työyhteisö on erilainen, joten teoriat ja kirjatieto ovat aina vain pelkkä perusta, jokaisen asiakkaan kohdalla tulee miettiä miten muutokset saadaan käytännössä toteutettua juuri heidän työpaikallaan.

Mitä vinkkejä antaisit jokapäiväiseen työhyvinvointiin?

Jos joku juttu ei rullaa eteenpäin, ota tauko. Varsinkin tietotyössä ajatukset vaan tukkiutuvat välillä ja työ ei ota edistyäkseen. Pidä kahvitauko, käy ulkona kävelemässä 10min ja palaa takaisin.

Koeta muodostaa ympärillesi positiivinen tukiverkosto. Jos organisaatiosi on pieni tai olet yksinyrittäjä, hae tukea esim. ystävistä ja yhteistyökumppaneista tai erilaisista verkostoista kuten Yrittäjien järjestöistä tai vaikkapa BNIstä (Business Network International). Itse kuulun BNIhin ja yksinyrittäjänä olen löytänyt sitä kautta lisämyynnin lisäksi hurjasti minua auttavia vertaishenkilöitä, joiden kanssa voi kokea yhteenkuuluvuutta ja peilata ajatuksia ja tuntemuksia.

Valitse organisaatioosi ja yhteistyökumppaniverkostoosi ihmisiä jotka ovat itseäsi parempia. Työelämä ei ole kilpailu, vaan kun kaikki tekevät sitä, jossa ovat parhaimmillaan saadaan parhaimmat tulokset. On hedelmällistä laittaa eri alojen asiantuntijoiden ajatuksia ja ideoita yhteen sekä näin nähdä sama asia eri silmälasien ja näkökulmien kautta.

Tärkein vinkkini on kuitenkin opetella käyttämään kahta sanaa: Kiitos ja Anteeksi. Yhtälailla kun omille puolisoille, ystäville ja perheenjäsenille tulee viestittää säännöllisesti että he ovat rakkaita ja tärkeitä, se sama pätee työelämässä vaikka suhde onkin erilainen.

Piste Hyvinvointipalvelut tarjoaa asiantuntijatyötä ja ennen kaikkea tuote on sinun aikasi ja osaamisesi. Mitä vinkkejä antaisit asiantuntijatyön tuotteistamiseen ja yrittämiseen ylipäätään?

Varsinkin alkuvaiheessa on hyvä olla joku karkea runko, jonka tuntee läpikotaisin. Jokaista palvelua voi räätälöidä asiakasta varten, mutta runko ja sen oikea hinnoittelu on äärimmäisen tärkeää. Se nopeuttaa tarjousvaihetta ja varmistaa vakavaraisen hinnoittelun. Rungon ja tiettyjen materiaalien valmistelu myös antaa asiakkaalle loppukädessä halvemman hinnan, sillä valmistelutyötä ei mene niin paljoa per asiakas. Hinnoitteluun lähdin benchmarkkaamalla ja kokemuksellani alan työelämästä. Myös yrityksen imago ja brändi ovat tärkeitä, sillä niillä pystyy perustelemaan hintaa.

Varsinkin uusien yrittäjien kannattaa erityisesti panostaa asiantuntevaan kirjanpitäjään. Suosittelen käyttämään rahaa muihinkin asiantuntijoihin, sillä se tulee kyllä moninkertaisena takaisin. Kaikkea ei tarvitse itse osata, eikä ehtiä tehdä.

Vaikka lähtisit yksinyrittäjäksi, älä lähde yksin. Käytä vaikkapa apunasi julkisia kaupungin tarjoamia yritysten apukeskuksia, ystäviäsi ja kontaktejasi. Jokaisella yrittäjällä pitäisi olla oma Roosa-sisko, kuten minulla. Siskoni on ollut minulle mittaamaton apu, ja toimii tarpeen mukaan muistivihkona, kriitikkona, tsempparina ja päivittäjänä.

Mottoni on: moka on lahja, virheistä oppii. (myös ”asioilla on tapana järjestyä” on usein käytössä)

Suuret kiitokset Veeralle haastattelusta! Itsekin yksinyrittäjänä komppaan kyllä Veeran ajatuksia siitä, että varsinkin asiantuntijatyössä luovuus kulkee käsikädessä oman jaksamisen ja hyvinvoinnin kanssa. Väsyneenä ja stressaantuneena en saa tuotettua asiakkaalle hänen ansaitsemaa laatua. Lomattomuudessa ja jatkuvassa kiireessä ei ole mitään hienoa tai glamouria, vaikka moni niin tuntuu ajattelevan ja joskus jopa sillä ylpeilevän, ettei ole ”kuuteen vuoteen pitänyt ainuttakaan lomapäivää.” Hyvinvoinnista huolehtiminen on myös brändikysymys, jos poltan itseni loppuun jatkuvasti ja vastailen sähköposteihin sunnuntai-illalla klo 23.00, se saattaa antaa asiakkaalle sellaisen vaikutelman, että odotan häneltä samaa. Haluan itse olla asiakkaitani ja läheisiäni varten paras ja hyvinvoivin versio itsestäni, sen takia elämässä tasapaino on tärkeää.

Ole nöyrä mutta innostunut ja ole armollinen itsellesi.

 

Veeran suositus:

Unelmaduunarit podcast.