Design-ajattelun ekosysteemi

Design- ajattelu on käsitteenä äärettömän laaja ja sen kautta voidaan tarkastella koko liiketoiminnan jokaista prosessia. Karrikoidusti design-ajattelu tarkoittaa asiakaslähtöistä, uudistumishaluista ja testaamiseen sekä palautteeseen perustuvaa tapaa pyörittää ja kehittää omaa bisnestä. Design-ajattelussa keskitytään prosessista tai alasta riippumatta siihen, miten asiakkaan kokemusta voidaan parantaa eikä siihen, miten yrityksessä haluttaisiin asioita tehdä "vanhaan tyyliin" tai mikä olisi "helpoin polku".

Hedelmällinen ekosysteemi

Design- ajattelun laaja hyödyntäminen organisaatiossa vaatii ympärilleen sille otollista ekosysteemiä eli elinympäristöä. Luonnossa ekosysteemillä tarkoitetaan alueen eliöiden ja elottomien ympäristötekijöiden muodostamaa kokonaisuutta, eli toisin sanoen niitä ympäristön olosuhteita, muuttujia ja aktiivisia tekijöitä, jotka vaikuttavat ekosysteemin toimintaan ja menestykseen. Onnistuneen design-ajattelun ekosysteemi vaatii ympärilleen ainakin

  1. design-henkisen henkilökunnan
  2. kykyä ja mahdollisuuksia hyödyntää design-ajattelua ja työkaluja
  3. aikaa ja halua testaamiseen
  4. sopivaa teknologiaa
  5. liiketoiminnallista älykkyyttä

Hyvä uutinen on se, että jos on valmis sijoittamaan design-ajatteluun aikaa, on valmis aloittamaan. Design-henkisen henkilökunnan luominen vaatii ajattelutapaan tutustumista ja erilaisten työmallien ja ajatustapojen harjoittelua, mutta jos asenne on kunnossa, kaikki muu seuraa perässä. Pienilläkin taloudellisilla sijoituksilla voidaan prosessia vauhdittaa.

Lisäksi helpottaa ja nopeuttaa prosessia, jos ekosysteemissä on

  1. design-ajattelua hyödyntäviä kumppaneita tai muita tuttuja yrityksiä
  2. kilpailua vauhdittavia tekijöitä
  3. innovaatioille avoin alakulttuuri ja poliittinen tilanne

Harva toimitusjohtaja herää aamulla ja päättää että "Tänään on se päivä, jolloin aloitamme design-ajattelun!". Usein design-ajattelua otetaan osaksi yrityksen kulttuuria pikku hiljaa, ehkäpä yhden koulutuspäivän ansiosta, joka herätti ideoita tai inspiroivan seminaarin jälkipyykkinä. Joskus saattaa myös huomata että oma kilpailija on selkeästi muuttanut toimintatapaansa ja innovoi liiketoimintaansa paljon itseä nopeammin ja paremmin - usein design-ajattelun avulla --- silloin alkaa nuotio poltella oman peräsimen alla. Hyvä.

Miten luon design-ajattelua tukevan ekosysteemin?

On todella helppoa aloittaa design-ajattelun hyödyntäminen omassa bisneksessä. Siitä ei tarvitse yhdessä päivässä tulla yrityksen ajava voima, mutta sen harjoitteleminen ja omaksuminen on tärkeää tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta. Toteuta siis edes nämä askeleet matkallasi design-ajattelun polulle...

  1. Seuratkaa globaaleja megatrendejä ja pohtikaa minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia ne luovat bisnekselle. Pystyttekö ennakoimaan?
  2. Pyytäkää ja hyväksykää palautetta. Kommunikoikaa avoimesti ja pelotta.
  3. Testatkaa. Mitä vain!
    • Yksi design-ajattelun kantavista voimista on testaus. Se voi olla A/B testausta tai vaikkapa keskeneräisen tuotteen testaamista pilottiasiakkailla. Testaamisen pitää aina johtaa johonkin muutokseen tai päätökseen; testaaminen testaamisen ilosta ei ole hyödyllistä. Aloittakaa vaikka A/B testaamalla kahta erilaista Facebook- tai Google-mainosta ja seuraamalla, kumpi niistä menestyy paremmin. Testatkaa myös sisäisesti, ei pelkästään asiakasrajapinnassa. Voisitteko testata vaikka 3kk ajan erilaista johtamistyyliä tai tapaa raportoida? Miten yhteinen perjantai-aamupala voisi parantaa yrityksen toimintaa?
  4. Purkakaa siiloja ja raja-aitoja. Pyrkikää integraatioon sekä keskenänne että asiakkaiden kanssa. Jakakaa vastuuta ja vapautta. Co-creation eli yhdessä luominen on tärkeä osa design-ajattelua. Kehittäkää toimintaanne yhteistyössä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa.

Globaali konsulttiyhtiö McKinsey määrittelee neljä peruspilaria design-lähtöiseen johtamiseen: analyyttinen johtaminen, poikkifunktionaalinen osaaminen, jatkuva iterointi ja integroitu asiakaskokemus.

Analyyttinen johtaminen design-ajattelussa tarkoittaa sitä että design ei saa jäädä vain yrityksen designereiden tai keskijohdon henkilöiden asiaksi vaan yrityksen ylimmällä johdolla tulee olla motivaatio seurata design-mittareita samalla tarkkuudella kun he mittaavat esim. liikevaihtoa. Asiakaskokemuksen design on yhtä tärkeää kuin myynnin kasvu, koska ne liittyvät saumattomasti toisiinsa.

Poikkifunktionaalinen osaaminen viittaa nimenomaan siilojen purkamiseen ja yhdessä tekemiseen. Design-ajattelua hyödyntävässä yrityksessä insinöörit ja myyntiosasto eivät voi olla kaksi irrallista, toisilleen lähes tuntematonta ryhmää vaan niiden pitää pyrkiä löytämään yhteinen kieli ja tavat kommunikoida toistensa kanssa. Yhteisten tavoitteiden asettaminen on keskiössä.

Jatkuva iterointi tarkoittaa design-työlle tyypillistä testauksen, kokeilemisen ja reagoimisen kehää. Lineaarisen Alku-Loppu prosessin sijasta tuote- tai palvelukehitys on kehämäistä liikettä jossa testataan, kerätään palautetta, kehitetään ja muokataan ja testataan uudestaan. Tuote tai palvelu ei välttämättä ole koskaan valmis, koska sitä voi aina parantaa ja tehdä parempia versioita. Markkinoille lasketaan sen hetkinen paras versio, jota taas kehitetään palautteen perusteella.

Integroitu asiakaskokemus rohkaisee raja-aitojen poistamiseen. Perinteisissä yritysmalleissa saattaa olla katkoja mm. fyysisten tuotteiden ja onlinekokemuksien välillä tai kommunikaatiokatkoja laskutuksen ja asiakaspalvelun välillä. Integroitu asiakaskokemus pyrkii yhdistämään teknologian avulla asiakkaan koko asiakaskokemuksen. Sinullekin on varmaan käynyt joskus niin, että olet halunnut reklamoida tuotteesta tai vaihtaa sen - olet mennyt johonkin myymäläpisteeseen tai soittanut tiettyyn numeroon tai avannut yrityksen sivuilta chatin vain saadaksesi vastaukseksi että reklamaatiota tai vaihtoa ei voida hoitaa tätä kautta - jep.

Yrityksen ekosysteemi on osittain omissa käsissä. Pystymme osittain vaikuttamaan siihen, minkälainen on toimintaympäristö, jossa pyrimme liiketoimintaa tekemään. Ympäröimmekö itsemme kehityshaluisilla ja moderneilla olosuhteilla vai muutosvastaisilla ja jäykillä siiloilla? Globaaleille ja kansallisille ominaisuuksille ei välttämättä itse voi kauheasti tehdä, mutta oman organisaation ekosysteemi eli omat toimintatavat, toimintaympäristö, toimitilat, henkilökunta, asiakkaat ja yhteistyökumppanit ovat vahvasti oman vaikutuksen alaisia. Myös oman kunnan ja kaupungin ekosysteemiin pystyy vaikuttamaan. Ympärilleen kannattaa pyrkiä luomaan mahdollisimman design-henkistä ekosysteemiä, joka on avoin muutokselle ja kehitykselle, sillä ainut varma asia on muutos.