Ajatusjohtajuus

Bonfiren järjestämässä Ajatusjohtajuus- aamussa keskustelemassa oli Goforen markkinointi- ja viestintäjohtaja Petra Sievinen, Wärtsilä Energy Busineksen markkinointi- ja viestintäjohtaja Ninna Arponen sekä Bonfire Agencyn toimitusjohtaja Laura Pääkkönen.

Ajatusjohtajuus- webinaarissa nostettiin hyvin esille ajatusjohtajuuden eri muotoja sekä näkövinkkeleitä. Termillä yleisesti tarkoitetaan ihmisiä tai yrityksiä, jotka ovat tunnettuja ja luotettuja asiantuntijoita omalla alallaan. Heidän lausuntoihin luotetaan ja niitä kaivataan vaikkapa kommenteiksi lehtiartikkeleihin tai ilmiöihin liittyen. Esimerkiksi Neste voisi olla biopolttoaineiden ajatusjohtaja ja Elon Musk sähköautojen. 

Sekin tuli erittäin selväksi, että ajatusjohtajuus ei ole tarkoitettu vain Instagram-ystävällisille kuluttaja kaupan aloille. Wärtsilän Ninna Arponen avasi mahtavasti sitä, miten Wärstilä pyrkii olemaan ajatusjohtaja omassa visiossaan eli saavuttamassa maailmaa, joka on 100% uusiutuvien energialähteiden varassa. Keskustelussa korostui se, miten ajatusjohtajuus nojautuu aina yrityksen strategiaan ja sen määrittelemiin teemoihin ja kohderyhmiin. Energia-alan ammattilaiset sekä yhteiskunnalliset tekijät nojaavat paljon alan johtavien yrityksien tuottamaan dataan, informaatioon sekä tuotekehitykseen. 

Ajatusjohtaja ei seuraa vierestä vaan luo ja ohjaa keskustelua teemassaan. Ajatusjohtaja on ensisijaisesti muutoksentekijä. Hän (ihmisenä tai yrityksenä) on utelias, intohimoinen ja avoin keskustelulle ja kritiikille. Ajatusjohtaja tietää ja tunnustaa että keskustelu ja kritiikki synnyttää lisää hedelmällistä tietoisuutta teemastaan. Ajatusjohtaja pystyy puhumaan ilman tuotteita ja palveluita - niiden sijasta hän avaa keskustelua laajemmin teemansa ympäriltä: sen ilmiöistä ja vaikutuksista. Ajatusjohtaja pyrkii vaikuttamaan moniin sopiviin viiteryhmiin ja pelon sijasta pyrkii tuomaan validia informaatiota, ratkaisuja ja toivoa keskusteluun.

Ajatusjohtajuus organisaatiossa

Ajatusjohtajuus voi ilmentyä monin eri tavoin organisaatioissa. Ajatusjohtaja voi olla tiimissä, yrityksessä, paikallisesti, omalla alallaan tai maailmanlaajuisesti tiettyihin ilmiöihin liitettynä. Ajatusjohtajuus eroaa myös selkeästi työntekijälähettilyydestä; ajatusjohtajuudessa keskiössä on se, että ihminen on itse osa ajatuksen luomisprosessia ja sen kehittämistä eikä lähettiläs tai viestinviejä muiden määrittämille sisällöille. Toki työntekijälähettilyys ja ajatusjohtajuus voivat myös yhdistyä yhdessä henkilössä. Jos yrityksessä on selkeää, mitä visiota maailmalle viedään ja työntekijät ovat itse intohimoisesti mukana tässä prosessissa ja luomassa omaa nurkkaansa siitä visiosta, sekä ajatusjohtajuus että työntekijälähettilyys voi toteutua. 

Ajatusjohtajuutta ei voida tiputtaa kulmahuoneesta top-down tyyppisesti, vaan sen pitää kummuta ammattilaisen sisältä. Ajatusjohtajuus vaatii kuitenkin tukea johdolta; yrityksen kulttuurin tulee mahdollistaa ja tukea sellaista keskustelukulttuuria, jossa henkilöstöllä on tilaa kehittää omaa ajatteluaan ja viestiä oivalluksistaan ja tuloksistaan laajasti. Ajatusjohtajuus on kuitenkin johtoportaan asia, vaikka se ei olisi sieltä lähtöisin; yrityksiin, joihin liitetään ajatusjohtajia tai ajatusjohtajuutta on todennäköisesti helpompi houkutella osaavaa uutta henkilökuntaa. Myös myynti- ja neuvottelupöytiin päästään helpommalla, jos yritys sijaitsee potentiaalisten asiakkaiden top-of-mindissä. Siinä jokaiselle kevyttä pohdintaa tähän päivään; mikä on se sun teema, jossa haluaisit saavuttaa ajatusjohtajuuden ja kuinka laajasti?